Syyttäjän osallistuminen siviiliprosessissa
Syyttäjän osallistuminen siviiliprosessissajotka määräytyvät prosessilainsäädännön ja muiden liittovaltion lain mukaan. Kyseinen virkamies voi hakea tuomioistuimelta tai ottaa sen huomioon missä vaiheessa tahansa. Syyttäjän osallistuminen siviiliprosessiin tapahtuu, jos tämä edellytys edellyttää kansalaisoikeuksien suojaamista. Virkamiehen toimivaltuudet vahvistetaan asiaa koskevassa lainsäädännössä.
Syyttäjän osallistuminen siviiliprosessissaantaa henkilön oikeuden hakea tuomioistuimelta hakemusta, joka koskee maan etujen, oikeuksien, vapauksien, pysyvän ympyrän, kansalaisten, aiheiden, kuntayhtymien suojelemista. Kansalaisoikeuksien, vapauksien ja etujen suojaamista koskeva hakemus voidaan jättää, jos kansalainen itse ei voi hakea tuomioistuimelta terveydellisistä syistä, työkyvyttömyydestä, iästä tai muista pätevistä syistä.
Syyttäjän osallistuminen siviiliprosessissasäädetään heidän antamistaan johtopäätöksistä, jotka koskevat työhönpaluuta, korvausta terveydelle tai elämälle aiheutuneista vahingoista, häätömahdollisuuksista sekä muissa laissa säädetyissä tapauksissa. Virkamiesvirheen ilmoittamatta jättämisestä menettelyn paikasta ja ajasta ei pidetä esteinä vastiketta vastaan.
Uuden KKP: n määräysten mukaan syyttäjäoikeus osallistua lausunnon antamista koskevien tapausten käsittelyyn myönnetään vain merkityksettöminä tapauksina, jotka on vahvistettu koodeksissa ja liittovaltion laeissa. Samalla aikaisemmin lain sallittiin virkailijan pääsy mihin tahansa vaiheeseen. Nykyisissä säännöksissä suljetaan pois mahdollisuus ottaa syyttäjä mukaan oikeudenkäynnin käsittelyyn. On huomattava, että tätä käytettiin aikaisemmin silloin, kun tapaus esitti tietyn kompleksisuuden tai kiireellisyyden. Ei ole olemassa voimassa olevaa lakia ja syyttäjän osallistumista asiaan omasta aloitteestaan. Erityisesti tämä pätee tapauksiin, joissa kansalaiset itse pyytävät virkamiehelle jo aloitettua tapausta, mutta he eivät luota tietylle tuomioistuimelle heidän tapauksensa tarkastelemiseksi.
Syyttäjän pääasialliset osallistumismuodot siviiliprosessissa aloittavat siis oikeudenkäynnissä tapahtuvan oikeudenkäynnin ja oikeudenkäynnin aloittamisen.
Asian käsittely aloitetaan seuraavasti:
1. Vaatimuksen esittäminen ensimmäiseen oikeusasteeseen.
2. Hakemuksen jättäminen toiseen tapaukseen.
3. Hakemuksen jättäminen voimassa olevan tuomioistuimen määritelmien ja päätösten tarkistamiseen. Hakemuksen jättäminen tehdään sitten valvontaviranomaiselle.
Kun asia aloitetaan, syyttäjä kirjaa oikeudenkäynnin sisäänyleisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Tässä tapauksessa virkamiehellä on kaikki oikeudet ja hänellä on kaikki kantajan velvollisuudet, jotka on vahvistettu säännöstössä. Poikkeuksena on oikeus tehdä rauhansopimuksia ja velvoite maksaa oikeudenkäyntikulut.
Syyttäjän tehtävänä on pitää järjestys.hakea muutosta lain mukaan perustetulle tuomioistuimelle. Virkamiehen on myös vastattava tuomioistuimen virheisiin. Valittamattomiin tapauksiin perustuvia ja lainvastaisia päätöksiä (päätöksiä) voidaan hakea muutosta asianmukaisessa järjestyksessä. Syyttäjän kassaatioesitys tuodaan päätöksiin, jotka eivät ole tulleet voimaan. Tätä säännöstä sovelletaan kaikkien muiden tuomioistuinten päätöksiin kuin maailmaan. Maailman tuomioistuimella tehtyä päätöstä voidaan hakea muutosta muutoksenhakuun, josta valitus on nostettu. Siinä tapauksessa, että määräajassa ei ole hyvästä syystä esitetty protestointia, virkamiehellä on oikeus hakea päätöstä tai päättäväistä elintä pyytämällä määräajan palauttamista ja ilmoittamalla luvan syy.
</ p>>
